Aamulla kärvisteltiin vielä helteessä ja ajeltiin pyörät Linaten lentokentälle. Jonotettiin Air Balticin jonossa ja sitten kun tuli meidän vuoro, saatiin kuulla että kaikki piti kääriä parempaan pakettiin. Käärijä kone paketoi pyörälaukut ja pyörät tiukkoihin vihreisiin paketteihin. Lysti maksoi 54e. Italiassa rahastettiin paketoinnilla. Lennot sujuivat hienosti etuajassa ja nyt ollaan Tuukan kanssa autolla matkalla kohti Kuopiota. Hieno reissu takana on kiva palata kotiin.
Alkuyö leirintäalueella oli vilkas.Ilman viiletessä italialaiset innostuivat meuhkaamaan ja bailaamaan baarissa. Meidän ja naapuruston englanninkielisessä telttakunnassa yritettiin nukkua. Aamulla lähdettiin varhain kohti Santhiaa,josta matkustimme junalla Milanoon. Matka(n.90km) maksoi yhteensä 21e meiltä pyörineen. Istuimme ykkösluokassa,eikä konnari kehdannut häätää meitä pois. Milanossa on ollut superkuumaa ja väsyttävää. Pakollinen Duomo on katsastettu.
Kuuman päivän iltapäivänä saavuimme italialaiseen järvilomaparatiisiin. Telttapaikka on resepsuunin takapihalla romuroskiksen vieressä. Leirintäalue on tupaten täynnä asuntovaunuja. Meidät teltalliset on tungettu asuntovaunujen taakse. Järvinäkymän voi vain kuvitella. Päivä oli mahtava pyöräilyn kannalta:alamäkeä ja myötätuulta,hienot vuorimaisemat. Tosin vuoret jäivät nyt taa ja olemme taas peltoalueilla. Viime yönä eräs 68-vuotias teräsvaari majoittui vieressämme. Hän oli matkalla Roomaan ja ajanut jo 700km viikossa. Hauska setä,joka ajoi jonkun matkaa perässä vihellellen ja laulaen. Matkareitin varrella oli 1100-luvulta peräisin oleva kylä,jonka taloissa vielä asuttiin.
Huomenna tarkoituksenamme on ajaa pyörät lähimmälle juna-asemalle ja matkustaa Milanoon viettämään turistielämää. Matkamittariin on kertynyt n. 1112km ja huomenna tulee pikkuisen lisää.
13.7.meni vuoren ylityksessä. Aamulla lähdettiin kiipeämään ylöspäin ja sitä kestikin sitten 6h. Jalat oli vähän väsyneet edellisestä päivästä ja ehkä myös 900 jo ajetusta kilometristä,mutta ylös päästiin! Eikä me oltu ainoita pyöräilijöitä; ohi singahteli kilpapyöräilijöitä tasaiseen tahtiin. Huipulle oli 29km ja ne oli aika pitkiä :) Ylhäällä oli myös kylmä,joten kahvit juotuamme idyllisessä alppikahvilassa lähdimme Italiaan ja alas päin. Yö vietettiin tyhjien asuntovaunujen kanssa sateessa la Thuilen alppikylän leirintäalueella. Tänään lauantaina jatkoimme alamäkeä ja pikkuhiljaa keli lämpeni tuttuun 30 asteeseen.
Yön vesisade näkyi joessa valtavana liejuisena vesimääränä. Nyt olemme St Vincentin leirintäalueella ja äänekkäät italialaismiehet potkivat vieressä palloa...
Ylämäkeä viiteen asti ja sitten alamäkeä puolitoista tuntia. Siinäpä lyhyesti tämä päivä. Maisemat olivat huikeita,lisäbonuksena lehmien tuoksut ja kellojen kalke. Nyt kutsuu teltta!
Anecyssa oli kiva käydä, mutta mukava oli myös palata vuorille. Ajoimme Albertvilleen koko matkan alamäkeä ja pyörätietä. Mahtava pyörätie, mikä kulki entistä junareittiä pitkin.Kaikenlaisia pyöräilijöitä oli paljon liikkeellä ja tielle harhautuneet lastenvaunujen työntäjät saivat aikaan paheksuvia huutoja. Tour de Francen läheisyys varmaan lisää entisestään pyöräilyhulluja ihmisiä näihin maisemiin. Albertvillestä matka jatkui ylöspäin kohti isoja Alppeja ja Italiaa. Huomenna noustaan niska kenossa ylöspäin...
Kun ajaa riittävän ylös, se palkitaan maisemilla ja alamäellä. Tänään lasketeltiin n. 12km alaspäin Annecyyn hienoissa maisemissa. Kaupunki on myös tosi hieno kanavineen ja järvimaisema vuoret taustalla upea.
Illalla ihmeteltiin kaupungin valtavia polkupyörämääriä ja tavattiin Onttoset, joiden kanssa vietettiin mukava hetki terassilla.
Eilen saatiin hyvät kilometrit. Ajeltiin aamusta pyörät erääseen pikkukaupunkiin, josta jatkettiin junalla Grenobleen. Juna maksoi kahdelta 32e, pyörät tuli ilmaiseksi. Matka oli hieno;kuljettiin pitkin vuorten rinteitä. Ja Maukka sai päiväunet! Grenoblessa syötiin eväät ja matka jatkui aluksi joen vartta pitkin ihanan viileässä ja sitten kuumaa asvalttia ajaen valtavien asuntovaunujen seassa. Päivän pyöräilymatkaksi saatiin n.75km,hyvä tulos! Junalla ajettiin n. 100km.
Tänään noustiin n. 950m ja yöksi jäätiin vuorille kivalle Cyklamens leirintäalueelle.
Eilinen päivä alkoi siten, että törmäsimme ajamallamme pikkutiellä lammaslaumaan ja paimeneen. Kolme koiraa ohjasi laumaa ja paimen viitassaan tuli viimeisenä. Tuntui menneiden aikojen havina. Tiemme johti ylöspäin ja nähtiin upea Gordesin keskiaikainen kaupunki korkean vuoren päällä. Illaksi pääsimme Mormoironiin, jossa meidät otti vastaan Kimmon eläkkeelle jäänyt työkaveri Kristiina. Saimme siis luksusyön sängyissä ja ruokatarjoilulla. Aamulla lähdettiin kuitenkin taipaleelle kohti laventelipeltoja ja Saulten kaupunkia. Noustiin hurjaa vuorenseinämää koko aamupäivä, joten tuli kyllä maisemat lunastettua! Täälläpäin on hurjat mäet. Ei tarvii kuvitella, että vaan kevyesti fillaroidaan laventelipeltojen keskellä! Saultesta matka jatkui alamäkeä tänne 9,7 e leirintäalueelle Montbrun les Bainsiin mäkien keskelle hornantuuttiin.
Lähdimme aamulla jo heti yhdeksältä liikkeelle ja tutkittiin St Gillesin hieno vanha keskusta. Sitten ajettiin Arlesiin,joka osoittutui todella upeaksi paikaksi. Vincent van Goghin jalanjäljissä oltiin. Matka jatkui kohti yhä vain jylhempiä maisemia ja kuumaa oli ihan riittävästi. Tutustuimme matkan varrella olevaan Bauxin linnoituskylään. Uskomaton paikka korkealla vuorella. Omat Lidlistä ostetut patonkieväät nassuun ja sitten eteenpäin. Mahtavan päivän kruunasi vielä Cloitre Saint-Paul,missä van Gogh on maalannut aikoinaan. Nyt ollaan leiriydytty Saint Remyyn ja joku tosi outo otus kurnuttaa sypressipensasaidan takana...
Tänään ajeltiin aamupäivällä kaupunkiin nimeltä Montpellier, josta patsaskuva. Hieno kaupunki, jossa paljon vanhaa ja myös uutta. Tapasimme sattumalta suomalaisrouvan,joka tuli juttelemaan,kun kuuli puheemme. Oli viettämässä kesää etätöissä Ranskassa. Täällä reissussa ihmiset ottavat mukavasti kontaktia,pyöräreissulaiset kiinnostaa. Kannustuksia tulee joskus ohiajavista autoistakin :)
Näin viikon matkan jälkeen on jo tutut rutiinit: aamulla syödään,pakataan ja baanalle. Kahvit juodaan jossakin kahvilassa, tänään Montpellierissä. Sitten ajetaan,käydään kaupassa, tehdään päiväsopat ja ajetaan. Päivämatka on ollut n.70 km,enempää ei helteessä pysty. Reitti on mennyt tänään viinitarhojen halki.
Illalla löytyy aina joku camping, nyt ollaan Saint Gillesin vanhan kaupungin vieressä tosi kivalla ja rauhallisella leirintäalueella. Hintakin vaan 12e jolla saa wifinkin.
Täällä reissussa jää mieleen erilaiset äänet. Pulu on jutellut surumielisesti joka leirintäalueella sanoen ptuhuuhu puhuuhu. Havupuuvaltaisilla alueilla kuulee miljoonien otusten siritystä ja marakassimaista tahdikasta ääntä. Kai ne ovat jotain sirkkoja ja kaskaita? Linnut laulavat aamuisin välillä tosi äänekkäästi! Turistialueet ovat tylsiä ja samanlaisia rannoiltaan,siksi lähdemme huomenna kohti Provencea ja uusia maisemia.
Parissa päivässä on koettu Välimeren kylmyys ja tuuli. Eilen oli järkyttävä tuuli,jota vasten puskimme alkumatkan. Tuuli toi mukanaan sateen jota riitti iltaan asti. Läpimärkinä saavuimme yöpaikkaan Cap d'Agdeen. Aamulla herättyä aurinko paistoi ja nyt on taas tuttu kuuma sää,jota näköjään ehdinkin jo kaivata. Tästä Seten mäkkäriltä jatkamme merenrantaa kohti Camarqueta. Maisemat ovat aika mukavan vaihtelevia ja pikkukaupungit maalauksellisia. Leipomoista napataan joka päivä tuoreet patongit mukaan, niinkuin muutkin....
