Aamulla kärvisteltiin vielä helteessä ja ajeltiin pyörät Linaten lentokentälle. Jonotettiin Air Balticin jonossa ja sitten kun tuli meidän vuoro, saatiin kuulla että kaikki piti kääriä parempaan pakettiin. Käärijä kone paketoi pyörälaukut ja pyörät tiukkoihin vihreisiin paketteihin. Lysti maksoi 54e. Italiassa rahastettiin paketoinnilla. Lennot sujuivat hienosti etuajassa ja nyt ollaan Tuukan kanssa autolla matkalla kohti Kuopiota. Hieno reissu takana on kiva palata kotiin.
Alkuyö leirintäalueella oli vilkas.Ilman viiletessä italialaiset innostuivat meuhkaamaan ja bailaamaan baarissa. Meidän ja naapuruston englanninkielisessä telttakunnassa yritettiin nukkua. Aamulla lähdettiin varhain kohti Santhiaa,josta matkustimme junalla Milanoon. Matka(n.90km) maksoi yhteensä 21e meiltä pyörineen. Istuimme ykkösluokassa,eikä konnari kehdannut häätää meitä pois. Milanossa on ollut superkuumaa ja väsyttävää. Pakollinen Duomo on katsastettu.
Kuuman päivän iltapäivänä saavuimme italialaiseen järvilomaparatiisiin. Telttapaikka on resepsuunin takapihalla romuroskiksen vieressä. Leirintäalue on tupaten täynnä asuntovaunuja. Meidät teltalliset on tungettu asuntovaunujen taakse. Järvinäkymän voi vain kuvitella. Päivä oli mahtava pyöräilyn kannalta:alamäkeä ja myötätuulta,hienot vuorimaisemat. Tosin vuoret jäivät nyt taa ja olemme taas peltoalueilla. Viime yönä eräs 68-vuotias teräsvaari majoittui vieressämme. Hän oli matkalla Roomaan ja ajanut jo 700km viikossa. Hauska setä,joka ajoi jonkun matkaa perässä vihellellen ja laulaen. Matkareitin varrella oli 1100-luvulta peräisin oleva kylä,jonka taloissa vielä asuttiin.
Huomenna tarkoituksenamme on ajaa pyörät lähimmälle juna-asemalle ja matkustaa Milanoon viettämään turistielämää. Matkamittariin on kertynyt n. 1112km ja huomenna tulee pikkuisen lisää.
13.7.meni vuoren ylityksessä. Aamulla lähdettiin kiipeämään ylöspäin ja sitä kestikin sitten 6h. Jalat oli vähän väsyneet edellisestä päivästä ja ehkä myös 900 jo ajetusta kilometristä,mutta ylös päästiin! Eikä me oltu ainoita pyöräilijöitä; ohi singahteli kilpapyöräilijöitä tasaiseen tahtiin. Huipulle oli 29km ja ne oli aika pitkiä :) Ylhäällä oli myös kylmä,joten kahvit juotuamme idyllisessä alppikahvilassa lähdimme Italiaan ja alas päin. Yö vietettiin tyhjien asuntovaunujen kanssa sateessa la Thuilen alppikylän leirintäalueella. Tänään lauantaina jatkoimme alamäkeä ja pikkuhiljaa keli lämpeni tuttuun 30 asteeseen.
Yön vesisade näkyi joessa valtavana liejuisena vesimääränä. Nyt olemme St Vincentin leirintäalueella ja äänekkäät italialaismiehet potkivat vieressä palloa...
Ylämäkeä viiteen asti ja sitten alamäkeä puolitoista tuntia. Siinäpä lyhyesti tämä päivä. Maisemat olivat huikeita,lisäbonuksena lehmien tuoksut ja kellojen kalke. Nyt kutsuu teltta!
Anecyssa oli kiva käydä, mutta mukava oli myös palata vuorille. Ajoimme Albertvilleen koko matkan alamäkeä ja pyörätietä. Mahtava pyörätie, mikä kulki entistä junareittiä pitkin.Kaikenlaisia pyöräilijöitä oli paljon liikkeellä ja tielle harhautuneet lastenvaunujen työntäjät saivat aikaan paheksuvia huutoja. Tour de Francen läheisyys varmaan lisää entisestään pyöräilyhulluja ihmisiä näihin maisemiin. Albertvillestä matka jatkui ylöspäin kohti isoja Alppeja ja Italiaa. Huomenna noustaan niska kenossa ylöspäin...
Kun ajaa riittävän ylös, se palkitaan maisemilla ja alamäellä. Tänään lasketeltiin n. 12km alaspäin Annecyyn hienoissa maisemissa. Kaupunki on myös tosi hieno kanavineen ja järvimaisema vuoret taustalla upea.
Illalla ihmeteltiin kaupungin valtavia polkupyörämääriä ja tavattiin Onttoset, joiden kanssa vietettiin mukava hetki terassilla.
